Karaten historian voidaan katsoa ulottuvan aina intialaisiin kamppailutaitoihin saakka. Tarina kertoo, että zen-buddhalaisuuden perustaja, munkki Bodhidharma vieraili Kiinassa sijaitsevassa Shaolin-temppelissä. Hän katsoi huonokuntoisten munkkien tarvitsevan lihaksia vahvistavia liikkeitä, jotta he jaksaisivat keskittyä pitkillä oppitunneilla. Näistä liikkeistä sanotaan kehittyneen kaikki myöhemmät aasialaiset taistelulajit, mutta tämä on mitä todennäköisemmin pelkkää legendaa.
Okinawalaiset tarvitsivat taistelutaitoja puolustautuakseen miehittäjiä vastaan
Nykyiseen muotoon karate on kehittynyt 1900-luvulla Japanissa, josta se on levinnyt kaikkialle maailmaan. Alun perin se on kuitenkin Okinawan saarelta lähtöisin oleva taistelutaito. Okinawalaiset joutuivat useaan otteeseen puolustautumaan kiinalaisia ja japanilaisia miehittäjiä vastaan. Japanilaiset valloittajat kielsivät okinawalaisilta aseiden halussapidon 1600-luvulla, mikä vauhditti aseettomien itsepuolustustaitojen kehittymistä. Okinawan asukkaat alkoivat tutkimaan kiinalaisia taisteluoppeja, mutta myös kehittivät taitoja käsittellä aseita, kuten aseet sai ja nunchaku.
Moderni karate kehittyi Japanissa
1900-luvulla sotaan valmistautuvassa Japanissa kiinnostuttiin okinawalaisesta karatesta, joka katsottiin hyväksi keinoksi kehittää japanilaisten fyysistä kuntoa ja taistelutahtoa. Laji levisi pääsaarelle nopeasti ja pian harrastajia olikin enemmän kuin Okinawalla. Modernin karaten isäksi kutsutun Gichin Funakoshin päämääränä oli, että laji sopisi kaikkien harjoiteltavaksi, ja hän karsi tai muutti v
aarallisimpia liikkeitä kaikille sopiviksi.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat miehitti japania ja karate levisi kaikkialle maailmaan amerikkalaissotilaiden ja länsimaihin muuttaneiden mestareiden mukana.
Karate Suomessa
Ulkomailla karateen tutustunut judoka Max Jensen toi lajin Suomeen vuonna 1967. Jo samana vuonna Suomeen saapui japanilaisia opettajia, kuten Shotokan-tyylisuunnan Nobutako Hosoki ja Wado-ruy-tyylisuunnan Tatsuo Suzuki. Suzukin ehdotuksesta Suomen ensimmäisen karateseuran nimeksi tuli Wadokan. Nykyisin karatella on joka puolella Suomea noin 15 000 aktiiviharrastajaa. Lyhyestä historiastaan huolimatta Suomi on saavuttanut lukuisia karaten EM- ja MM-mitaleja.
Karate olympialaisissa
Vaikka karate on ollut suosittua ympäri maailman, pääsee laji vasta nyt olympialaisiin muiden aasialaisten kamppailulajien judon ja taekwondon rinnalle. Tokion olympialaisissa vuonna 2020 kisalajeja on kaksi, kumite eli ottelu ja kata eli liikesarja. Alkuaikoina ottelua ei harjoiteltu lainkaan, mutta liikesarjat ovat olleet aina kiinteä osa lajia. Kuten uusilla olympialajeilla on tapana, myös karatelta voi odottaa isoja kehitysaskelia. Mihin suuntaan, se jää nähtäväksi.