Varhaishistoria
Nyrkkeilyn juuret ulottuvat aina historiallisiin aikoihin saakka. Itse asiassa nyrkkeily on ollut osana lähes kaikkia kulttuureja ympäri maailman. Parhaiten tunnetaan antiikin Kreikan nyrkkeilykisat, jotka olivat myös osana sen ajan olympialaisia vuodesta 688 eaa. lähtien. Ottelussa ei ollut eriä, vaan taistelu jatkui luovutukseen tai tyrmäykseen saakka.
Nykyaikaisen nyrkkeilyn lyhyt historia
Nyrkkeilyssä on kisattu kautta aikain, mutta ensimmäiset viralliset nyrkkeilyottelut alkoivat Britanniassa 1600-luvun lopulla Lontoon kuninkaallisessa teatterissa. Ottelut olivat brutaaleja, koska niin säännöt, hanskat kuin painoluokat
kin puuttuivat. Ensimmäiset säännöt lajille kehitti vuonna 1743 Jack Broughton, joka oli myös yksi menestyneimpiä paljasnyrkkikisojen ottelijoita. Painoluokat kisoihin tulivat vasta 1876 Queensberryn nimellä tunnettujen sääntöjen myötä. 1800-luvun lopulla paljain nyrkein käytävät ottelut oli julistettu laittomiksi Yhdysvalloissa, mikä muutti lajin suuntaa lopullisesti.
Amatöörinyrkkeily
Amatöörinyrkkeilijät joutuvat harjoittelemaan hyvinkin ammattimaisesti, joten väärien käsitysten välttämiseksi käytetään yleisesti myös nimitystä olympiatyylin nyrkkeily, jossa päätavoitteena on oman suojautua mahdollisimman tehokkaasti vastustajan iskuilta ja kerätä itselleen pisteitä hyväksytyistä iskuista. Ottelu on siis pistepeliä, eikä voittoa tavoitella aiheuttamalla vastustajalle ruumiillista vahinkoa. Siksi myös otteluhanskat on kehitetty niin, ettei kättä voi puristaa kokonaan nyrkkiin. Iskut tulee osua nyrkkeilyhansikkaan rystypinnalla päähän tai ylävartaloon.
Otteluissa on välillä käytetty pääsuojuksia, mutta niistä luovuttiin miesten osalta vuonna 2013, mutta naiset käyttävät niitä edelleen. Alasuojat, hammassuojat, käsisiteet sekä pääsuoja ovat sääntöjen mukaan pakolliset, mikä tekee otteluista varsin turvallisia. Tyrmäyksiä ei yleensä pääse tapahtumaan, sillä tuomari useimmiten keskeyttää epätasaiset ottelut.
Ottelun ovat miehillä kolme kertaa kolmen minuutin erää ja naisilla neljä kahden minuutin erää. Kehätuomarin tehtävänä on tarkkailla, että ottelijat noudattavat sääntöjä, ja kehän ulkopuoliset pistetuomarit arvostelevat ottelun. Kiellettyä on vyötärön alapuolelle lyöminen ja kiinnipitäminen. Toistuvasti sääntöjä rikkova ottelija voidaan hylätä eli diskata, minkä lisäksi ottelun voi voittaa osumapistein.
Ammattilaisnyrkkeily
Aiemmin ammattilaisnyrkkeilijät eivät saaneet osallistua olympialaisiin, mutta nykyisin se on sallittua. Ammattilaissäännöt ovat pitkälti samanlaisia kuin olympiatyylin nyrkkeilyssä, mutta tyrmäykset ovat yleisiä, koska voimaa arvostetaan enemmän. Tämä tekee otteluista luonteeltaan hyvin erilaisia. Ilman paitaa ja kovemmilla kintailla oteltavia eriä voi olla jopa 12